Tuoreessa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä (2/2007) VTT Janne Kivivuori raportoi havaintojaan tutkimusyhteisöissä spontaanisti ja tunnepitoisesti närää herättävistä asioista, kun tutkija horjuttaa tutkimusyhteisön ideaalisia odotuksia tai poikkeaa sosiaalisesta normista. Kivivuori esittelee kulttuuriantropologisen teorian akateemisista heimoista kirjoituksessaan ”Epävirallisen sosiaalisen kontrollin kokeminen tutkimusyhteisössä. Esimerkkitapauksena evolutionismin paluu Suomeen”.
Antropologisen määritelmän mukaan kullakin heimolla on oma nimensä ja alueensa, se hoitaa omat asiansa, käy ajoittain sotia muiden heimojen kanssa, sillä on oma kielensä ja monia eri tapoja oman erityisluonteensa todistamiseksi. Kansainvälisen akateemisten heimojen erityisasiantuntijan, professori Tony Becherin mukaan jokaisella akateemisella heimolla on sille ominaiset tavoitteet, puhetavat, toimintamuodot, arvostukset ja uskomukset. Heimoilla on omat tapansa säännellä, rangaista ja palkita jäseniään, ylläpitää rajojaan ja omaa identiteettiään. Niillä on myös omat vihollisensa, joista erottaudutaan ja joita vastaan puolustaudutaan tarvittaessa. Aihetta on Suomessa tutkinut Oili-Helena Ylijoki (Tampereen Yliopiston Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos), joka väitöstutkimuksessaan totesi ”keskeiseksi haasteeksi yliopistoyhteisön jäsenten oman toiminnan ja sen perussitoumusten kriittisen reflektoinnin”.
Kivivuori tiivistää teemahaastatteluihin (n=10) perustuvan tutkimuksensa tulokset: ”Haastateltavat olivat kokeneet useantyyppistä epävirallista kontrollia: spontaanisti ihmetteleviä ensireaktioita, tieteellisiin näkemyksiin kohdistuvaa toistuvaa vitsailua, aiheen välttelyä, kriitikoiden halua olla tuntematta kritiikkinsä kohdetta, kolmansien osapuolten mielipiteisiin vaikuttamista, suoraa vetoamista ammatti-identiteettiin, uravaikeuksien tuomista esiin, yhteisön ulkopuolelle sulkemista, ”hulluksi” leimaamista sekä nimetöntä häirintää.”
NU:n osallistuvan havainnoinnin (n=1) keinoin tekemä tutkimus akateemisista heimoista yliopistollisella hiekkalaatikolla tukee Becherin, Ylijoen ja Kivivuoren tekemiä päätelmiä. Tutkimuksen puutteiksi NU ilmoittaa ajoittaisen lipsumisen neutraalin asenteen periaatteesta käyttäessään vapaan havainnoinnin metodia.
Kivivuori tiivistää teemahaastatteluihin (n=10) perustuvan tutkimuksensa tulokset: ”Haastateltavat olivat kokeneet useantyyppistä epävirallista kontrollia: spontaanisti ihmetteleviä ensireaktioita, tieteellisiin näkemyksiin kohdistuvaa toistuvaa vitsailua, aiheen välttelyä, kriitikoiden halua olla tuntematta kritiikkinsä kohdetta, kolmansien osapuolten mielipiteisiin vaikuttamista, suoraa vetoamista ammatti-identiteettiin, uravaikeuksien tuomista esiin, yhteisön ulkopuolelle sulkemista, ”hulluksi” leimaamista sekä nimetöntä häirintää.”
NU:n osallistuvan havainnoinnin (n=1) keinoin tekemä tutkimus akateemisista heimoista yliopistollisella hiekkalaatikolla tukee Becherin, Ylijoen ja Kivivuoren tekemiä päätelmiä. Tutkimuksen puutteiksi NU ilmoittaa ajoittaisen lipsumisen neutraalin asenteen periaatteesta käyttäessään vapaan havainnoinnin metodia.
1 kommentti:
Kiitos mielenkiintoista tietoa
Lähetä kommentti