Heimosotia kukkapurkissa

Tuoreessa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä (2/2007) VTT Janne Kivivuori raportoi havaintojaan tutkimusyhteisöissä spontaanisti ja tunnepitoisesti närää herättävistä asioista, kun tutkija horjuttaa tutkimusyhteisön ideaalisia odotuksia tai poikkeaa sosiaalisesta normista. Kivivuori esittelee kulttuuriantropologisen teorian akateemisista heimoista kirjoituksessaan ”Epävirallisen sosiaalisen kontrollin kokeminen tutkimusyhteisössä. Esimerkkitapauksena evolutionismin paluu Suomeen”.

Antropologisen määritelmän mukaan kullakin heimolla on oma nimensä ja alueensa, se hoitaa omat asiansa, käy ajoittain sotia muiden heimojen kanssa, sillä on oma kielensä ja monia eri tapoja oman erityisluonteensa todistamiseksi. Kansainvälisen akateemisten heimojen erityisasiantuntijan, professori Tony Becherin mukaan jokaisella akateemisella heimolla on sille ominaiset tavoitteet, puhetavat, toimintamuodot, arvostukset ja uskomukset. Heimoilla on omat tapansa säännellä, rangaista ja palkita jäseniään, ylläpitää rajojaan ja omaa identiteettiään. Niillä on myös omat vihollisensa, joista erottaudutaan ja joita vastaan puolustaudutaan tarvittaessa. Aihetta on Suomessa tutkinut Oili-Helena Ylijoki (Tampereen Yliopiston Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos), joka väitöstutkimuksessaan totesi ”keskeiseksi haasteeksi yliopistoyhteisön jäsenten oman toiminnan ja sen perussitoumusten kriittisen reflektoinnin”.

Kivivuori tiivistää teemahaastatteluihin (n=10) perustuvan tutkimuksensa tulokset: ”Haastateltavat olivat kokeneet useantyyppistä epävirallista kontrollia: spontaanisti ihmetteleviä ensireaktioita, tieteellisiin näkemyksiin kohdistuvaa toistuvaa vitsailua, aiheen välttelyä, kriitikoiden halua olla tuntematta kritiikkinsä kohdetta, kolmansien osapuolten mielipiteisiin vaikuttamista, suoraa vetoamista ammatti-identiteettiin, uravaikeuksien tuomista esiin, yhteisön ulkopuolelle sulkemista, ”hulluksi” leimaamista sekä nimetöntä häirintää.”

NU:n osallistuvan havainnoinnin (n=1) keinoin tekemä tutkimus akateemisista heimoista yliopistollisella hiekkalaatikolla tukee Becherin, Ylijoen ja Kivivuoren tekemiä päätelmiä. Tutkimuksen puutteiksi NU ilmoittaa ajoittaisen lipsumisen neutraalin asenteen periaatteesta käyttäessään vapaan havainnoinnin metodia.

6.1.2116

NU:n laskelmien mukaan suomalainen palkkatasa-arvo naisten ja miesten välillä saavutetaan nykymenolla aikaisintaan tammikuussa 2116. Tilastokeskus julkisti arvionsa suomalaisten palkkakehityksestä 2000-luvulla, jonka mukaan naisten ja miesten palkka-ero kaventui vuosien 2001-2005 aikana 0.7%. Akateemisilla aloilla naisekonomit haltsaavat palkka-asiansa huonommin. Nyt naisten euro on 81,90 senttiä.

Mikäli palkkaero kaventuisi tasaisen nousujohteisesti (0.7% 4 vuoden jaksoissa; eli keskimäärin 0.175%:n vuosivauhtia), niin palkkakuilun korjaamiseen kuluu 109 vuotta ja risat. Kun huomoidaan karkausvuodet, niin NU:n estimaatti palkkatasa-arvon saavuttamispäiväksi on 6.1.2116. Palkka-ero ei kuitenkaan tasoittunut yhtään vuosien 2004-2005 aikana, eikä käyrä liene lineaarisesti nousujohteinen, joten NU:n estimaatti on todennököisesti liian optimistinen.

Tilastokeskus muistuttaa tiedotteessaan, että sukupuolten väliseen ansioeroon vaikuttaa miesten ja naisten sijoittuminen eri tehtäviin. Niinkö todella on, että naiset tekevät sellaisia töitä, joista maksetaan vähemmän palkkaa? NU kiittää Tilastokeskusta syväluotaavasta analyysista palkkaerojen taustoista.

NU pahoittelee, ettei ole kilistämässä lasia kuohuvaa juhlan kunniaksi 109 vuoden kuluttua, mikäli ansiotulotason kohentuminen jatkuu edelleen tällä päätä huimaavalla tahdilla.

Tonttipula ratkaistu

Tekeekö tiukkaa toteuttaa uuniperunan makuinen nurmijärveläinen unelma tonttipulan takia? Nurmijärveläistä unelmaa uhkaa myös pelko omakotipuuhien vähenemisestä. Uudessa hallitusohjelmassa ympäristöasiat on nostettu erityiseen keskiöön, kun ilmastonmuutos uhkaa hävittää puut sun muut. Sitten ei voisi saunahalkojakaan enää hakata esi-esi-leikkinä.

Jos halonhakkuu ja perinteinen nurmikonkastelu ei innosta, mutta oma tontti ja karesansui kiinnostaa, niin tonttipulaan on nyt löydetty ratkaisu: Aurinkokuntamme ulkopuolelta on löydetty ensimmäinen maapallon kokoinen ja pintalämpötilaltaan meidän kaltaisellemme elämälle sovelias eksoplaneetta.

NU suosittaa tonttijonoon ilmoittautumista ja karesansuiharavan hankkimista kuitenkin vasta sen jälkeen, kun on selvitetty onko planeetta veden vai hiekan peitossa. Happi loppuu täälläkin.

Lisää vauhtia päivään!

Päivärytmiä säätelevän CLOCK-geenin poikkeavuus on yhdistetty maaniseen oireiluun hiirillä

Roybal ym. (PNAS Apr 2007). Teksasilaistutkijat havaitsivat, että maaniset oireet liittyvät erityisesti ventraalisen tegmentum anteriorin (VTA, sijaitsee päässä) alueella CLOCK-geenin poikkeavaan toimintaan. CLOCK-mutaatiohiiret olivat hyperaktiivisia, tarvitsivat vähän unta, olivat vähemmän ahdistuneita ja vetäytyviä. Mania-musset saivat myös enemmän potkua kokaiinista ja sukroosista. Mielenkiintoista oli, että nämä ihmisenkin manialle tyypilliset oireet hävisivät 10 päivän litiumkuurin jälkeen.

Vaikkei CLOCK-mutaatioon liittynytkään bipolaarihäiriölle tyypillistä mielialajaksojen vaihtelua, auttaa tämä uusi manian eläinmalli esimerkiksi uusien bipolaarihäiriön lääkehoitojen kehittämisessä ja tutkittaessa tasaavien lääkkeiden vaikutusmekanismeja.

Provosoitua vai ei?

Huu. Kyllä nyt pelottaa. Lattarintafeministit jyräävät ja hempukat ohittavat pätevät miehet. Valtio lienee ajatumassa kaaokseen. Loka-Laitinen murehtii vallitsevaa asioiden tilaa: "Naisministerien paljous merkitsee vain sitä, että entistä harvempi mies tekee päätökset." Ajatella.

Hanna Jensen toteaa samaisen median sivuilla Olen. Ajattelenko? -kolumnissaan: "Kyllä ihminen pitää usein melkein tappaa ennen kuin se kehittyy." Loka-Laitisen kohdalla se tuskin riittää, sen verran ala-arvoista on valtakunnan virallisen misogyynin punaviinin höyryinen mälläily.

Arvointikyky petti pahasti

Suomalainen keltainen lehdistö meni samaan halpaan kuin NBC ja useampi muukin media.
Voi-voi.
NU pahoittelee tapahtunutta.

APA Urges Media to Stop Airing Graphic Cho Materials

Arlington, Va. - Today the American Psychiatric Association (APA) sent an open letter to the news media urging them to stop airing the disturbing writings, photographs and video that NBC News reportedly received from Cho Seung-Hui, who committed suicide after murdering 32 students and faculty and wounding at least 29 others at Virginia Tech.

The letter was signed by APA President Pedro Ruiz, M.D., and contained two enclosures: a World Health Organization report, entitled "Preventing Suicide: A Resource for Media Professionals <http://www.who.int/mental_health/media/en/426.pdf> ," and a study from American Behavioral Scientist, entitled "Media Contagion and Suicide among the Young <http://abs.sagepub.com/cgi/reprint/46/9/1269> " and authored by Madelyn Gould, Ph.D., of Columbia University and colleagues. The full text of the letter is as follows:

On behalf of the American Psychiatric Association (APA) and our 38,000 physician members specializing in the diagnosis, treatment, prevention and research of mental illnesses, I urge all news media outlets to stop airing the disturbing writings, photographs and video that NBC News reportedly received from Cho Seung-Hui, who committed suicide after murdering 32 students and faculty and wounding at least 29 others at Virginia Tech.

The publicity of the Cho materials not only seems insensitive to the grieving and traumatized families, friends and peers of those murdered and injured, but also seriously jeopardizes the public's safety by potentially inciting "copycat" suicides, homicides and other incidents. Because the scientific evidence in this area is clear, the World Health Organization, in its 2000 report "Preventing Suicide: A Resource for Media Professionals," said: "Glorifying suicide victims as martyrs and objects of public adulation may suggest to susceptible persons that their society honours suicidal behaviour." Indeed, it is evident to many that the Columbine tragedy was a powerful force in Mr. Cho's writings. The media have an important role to play in limiting the power of such tragedies by choosing not to sensationalize them.

Some media have declined to publicize Mr. Cho's materials - a decision we applaud. However, some outlets, including NBC News, continue to use the materials. NBC News issued a statement yesterday in which it announced that, after thorough review, it has "limited our usage of the video across NBC News, including MSNBC, to no more than 10 percent of our airtime." While we trust this action was undertaken with the best of intentions, allowing the Cho materials to continue to constitute 10 percent of airtime demonstrates a lack of understanding of the potential impact the video and audio could have.

The massacre at Virginia Tech is newsworthy and it is the media's job to report on it, but we believe the media have a responsibility to balance the public's need to know against the potential danger of provoking copycat behavior. The APA urges, for the public good, that all media cease airing the graphic Cho materials.

Rehellisyys maan perii

...vai periikö maa rehelliset? Näin taisi käydä hallitusta muodostaessa, kun Väyrys-Paavosta tuli ulkomaankauppaministeri. Minkä sille voi, jos on luotu puhumaan totta? Kuinka omista kokemuksista ja syvistä tunteista ääneen puhuminen voisi olla huiputusta? Tottahan se on, että Väyrys-Paavo kokee olevansa nero ja lahja Suomen kansalle. Tottahan sekin on, että Väyrys-Paavo on oman kokemuksensa mukaan vilpittömästi ääneen pohtinut erilaisia vaihtoehtoja parlamenttien välillä. Väyrys-Paavo kokee olevansa myös nöyrä: "maatalousministerin salkku oli kiikarissa, mutta ihan hyvä salkku tämäkin on". Kaiken tämän jälkeen NU on vakuuttunut, että Väyrys-Paavo puhuu aina totta, eikä Väyrys-Paavolta löydy pään MRI-kuvauksessa valkoisen aineen tiivistymiä, kuten patologisiksi todetuilla valehtelijoilla (Yang ym., Br J Psy 2005).

NU suosittaakin lukijoilleen rehellisyyttä ja avoimuutta, silloinkin kun sanomiset sattuvat menemään solmuun. Väyrys-Paavon sanoin, rehellisin mielin, lausukaamme tuolloin:"Niinhän minä sanoin, mutta en minä sitä tarkoittanut."

NU myös ihmettelee Kanervan ministerisalkkua - eikö liikenneministerin pesti olisi ollut sopivampi? Tekstiviestiliikenteestä Ike on jo aiemmin joutunut ottamaan vastuuta.

Lopuksi NU onnittelee uuden maailmanennätyksen johdosta: Suomessa on nyt maailman naisvaltaisin hallitus kautta aikojen!

Jos oikein ahmituttaa

Alunperin epilepsialäkkeeksi kehitetty topiramaatti vähentää ahmimishimoa. (Liki)virallinen nimi häiriölle on binge eating disorder (BED), jota on joskus yksisuuntaiseksi syömishäiriöksikin kutsuttu. Topiramaatti (hitaasti nostellen ad 400 mg/vrk) vähensi sekä ahmimiskertojen että ahmimispäivien määrää plaseboon verraten ylipainoisilla henkilöillä (McElroy ym., Biol Psy May 2007). Tutkijat arvioivat, että topiramaatin teho olisi samaa luokkaa kuin esimerkiksi kognitiivis-behavioraalisella tai interpersonaalisella terapialla.

On otaksuttu, että ahmimishimoa saattaisivat vähentää myös useat muut lääkehoidot. Alustavaa näyttöä on mm. tsonisamidista (antiepilepti) ; samoin mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa laajalti käytetyistä SSRI-lääkkeistä; ADHD:n hoitoon käytetystä atomoksetiinista sekä lihavuuden hoidossa käytetyistä sibutramiinista ja orlistaatista.

NU iloitsee, että on mistä valita - joskin on huomoitava että kunnon näyttö toistaiseksi puuttuu. Myös vaikutusmekanismien ymmärrys on vielä "under construction".

Tänne!

Menkäämme kaikki Italian Piemonteen Colletto Fava-vuorelle!

Tarkat koordinaatit ovat 44°14'39.59"N 7°46'11.13"E

Ei olisi paha mieli kenelläkään,

jos pääsisi pupun mahan päälle köllöttelemään.

Pupu pötköttelee paikoillaan ainakin vuoteen 2025 saakka.

Nettiterapiaa

Milloinkahan terapiaa saa netissä? Ruotsissa, Brittein saarilla ja Sveitsissä on jo pitkään kehitelty internetpohjaisia kognitiivis-behavioraalisia (CBT) hoitomalleja depression, paniikkihäiriön ja sosiaalisten tilanteiden pelon hoitoon. Hoito yleensä aloitetaan aina tapaamalla potilas. Masennuksen hoidossa terapoitava täyttää tietokoneelle tai netin kautta mm. mielialapäiväkirjaa ja pohtii masennustaan eri näkökulmista esitettyjen kysymysten ja tehtävien pohjalta. Terapeutti käy läpi vastaukset ja antaa palautteen sähköpostitse tai netin kautta. Tutkimustulokset ovat rohkaisevia: masennuksen hoidossa tietokonepohjainen terapia toimii paremmin kuin "tavanomainen hoito". Siinä potilas tulee vastaanotolle harvajaksoisemmin, sitten kysellään mielialaa ja muita kuulumisia. Hienommin tällaista diibadaabaa voidaan kutsua "supportiiviseksi terapiaksi".

Nettiterapia ei tietenkään kaikille sovellu ja kaikenalaisia hoitomuotoja edelleen tarvitaan. Fakta kuitenkin on, että Suomessa terapian saatavuus vaihtelee huomattavasti paikkakunnittain ja saatavuus keskityy lähinnä suurille (yliopisto)paikkakunnille. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) rekisterissä on noin 4 000 psykoterapeuttia. Heistä noin neljäsosa on julkisen terveydenhuollon palveluksessa (Psykoterapia- konsensuslausuma, Duodecim 2007). NU ei nyt syvemmin lähde taivastelemaan muita terapian saatavuuteen liittyviä sudenkuoppia, joita ovat saatavuuden lisäksi mm. terapiarahoituksen järjestäminen (Kts. aiemmin Kelakorttiuudistus) sekä edelleen olemassa oleva juopa "perinteisen terapian" ja "uusien hoitomuotojen" välillä.

Nettiterapia on nostettu keskusteluun Briteissä , missä psykiatreista ja terapeuteista on iso pula. Ratkaisuksi suomalaisessa konsensuskoukoksessa ehdotettiin psykoterapiakoulutuksen siirtämistä korkeakouluihin, mikä olisikin ensisijainen toimenpide terapeuttitilanteen kohentamiseksi. Psykoterapeutiksi kouluttautuminen on tehty hankalaksi ja kalliiksi.

Syksyn 2006 psykoterapiakonsensuslausuma ei maininnut nettiterapiaa varteenotettavana vaihtoehtona. Kuntasektorilla taitaa olla säkäpeliä, osuuko keskusteluhoidon tarjoajaksi koulutettu psykoterapeutti. vai eí. Hoidon tuloksellisuuden kannalta "oikean psykoterapian" saaminen se olisi keskeistä. Hoitosysteemien nykytilassa voiko tällaiselle edistysaskeleelle sanoa ei? Aina fokusoitu hoito diibadaaban voittaa.

Kärppä on hieno eläin

...ja Oulu on hieno kaupunki!

Mutta miksei SM-pokaalia sanota tytöksi? No, kaikkea ei voi saada kerralla, ei voi mitään.

Älä pelaa, älä edes lataa - hermot menee!

Video- ja tietokonepelien pelaamisen otaksutaan lisäävän aggressiivisuutta. Näyttöä väkivaltapelien spesifisistä vaikutuksista löytyy myös aivotasolla (Mathiak ym. 2006). Eniten lienee tutkittu väkivaltapelien, erityisesti ns. "first shooter"-pelien kuten DOOMin vaikutusta emootioihin, autonomisen hermoston toimintaan ja aivoalueiden aktivaatioon. Tutkimuksissa kontrolleina on käytetty usein ajosimulaatio- tai päättelykykyä vaativia pelejä, kuten Tetristä. Joskus kuitenkin jo pelin lataamien nostaa tunteita pintaan.

Varoittava live-esimerkki jalkapallopelin latausvaiheen vaikutuksesta aggressiiviseen käyttäytymiseen löytyy täältä. Nuorisopsykiatrisen konsultaatiotarpeen pohtijoille NU voi helpottuneena kertoa, että kyseessä on performanssitaiteilijan esitys. Ehkä.

Jeesusteippiä kaikkiin ongelmiin

Ilmastointiteippi (jeesusteippi, jesari, McGyver-teippi, roudarin teippi. Eng. duct tape) toimii liki kaikissa (ongelma)tilanteissa. Teippien kuningattaren/kuninkaan menestystarinaan on kuitenkin tullut pieni takapakki. Jesari ei toimi syylien hoidossa myyrännahkaa paremmin. Lohduttavaa kuitenkin on, että plaseboon verraten jesari pärjäää melkein tilastollisesti merkitsevästi. Huippututkimus muutama vuosi sitten osoitti, että jäädytyshoitoon verraten jesari poistaa syyliä selvästi paremmin.

Jeesusteipin tehoa mielenterveydenhäiriöiden hoidossa ei ole lainkaan tutkittu. Uusi avaus jeesusteipin käytöstä päihdehäiriöiden hoidossa olisi oikein tervetullut. Menetelmänä olisi kaksoissokotettu plasebokontrolloitu satunnaistettu tutkimus. NU:n tutkimushypoteesi on, että alkoholiriippuvuuden hoidossa jesarilla todennäköisesti saavutettaisiin vähinträän yhtä hyvä teho kuin esim. naltreksonilla,nalmefeenilla,topiramaatilla, rimonabantilla tai akamprosaatilla. Toisena hypoteesina NU esittää, että jesarin kustannushyötytehokkuus on em. lääkeaineisiin verrattuna huomattavasti parempi. Vaiheessa I verrataan jesaria plaseboon. Mikäli pilottitutkimus vaikuttaa lupaavalta, vaiheessa II verrataan jesaria sekä plaseboon että myyrännahkaan.

Vanhemmuus vs. perimä

Perimän ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutusten tutkiminen on tällä hetkellä tieteessä kuumaa tavaraa.

Feinberg ym. (Arch Gen Psy Apr 2007) tutkivat kaksoisaineistossa, miten perintötekijöiden ja vanhemmuustyylin yhteisvaikutus muokkaa lapsen riskiä depressiolle tai antisosiaalisuudelle. Havaitiin, että mitä lämpimämpää oli vanhemman vuorovaikutus, sitä vähemmän perimällä oli vaikutusta jälkeläisen antisosiaalisuuteen. Ankeuttava vanhemuus sen sijaan vahvisti perinnöllistä taipumusta antisosiaalisuuteen. Vastaavia yhteyksiä vanhemmuustaitojen ja depression kohdalla ei havaittu.

Tutkimustulokset vahvistavat NU:n kliinisiä havaintoja ja arkipäivän kokemuksia: K**sipäisillä vanhemmilla on k**sipäisiä lapsia. Samaisessa huhtikuun läpyskässä oli Dunedin studyn raportti, jossa havaittiin erityisesti lapsuudesta aikuisikään ulottuvan antisosiaalisuuden (ns. elinkautinen k**ipäisyys) lisäävän riskiä sekä somaattisiin että psyykkisiin terveyshaittoihin aikuisiällä. Jos lasketaan huolellisesti kaikki antisosiaalisuuteen liittyvät kustannukset (mm. rikokset, päihdekäytön harmit, terveysongelmat), niin kokonaissummasta tulee valtava. Huojentavaa toisaalta on, että vanhemmuuden laatuun panostamalla ehkä voitaisiin vähentää kaikkea sitä kurjuutta ja kärsimystä, mitä antisosiaalisuus mukanaan tuo.

Simpanssiuutisia II

SE ELÄÄ! Tarzanin kaveri Cheeta täyttää 75 vuotta ja on tiettävästi maailman vanhin simpanssi. NU onnittelee päivänsankaria!

Hame nurkkaan ja maailma pelastuu

Look, I'm back in my thin pants again!

Brittein saarilla aikovat ratkaista koulutyttöjen ylipaino-ongelman: tytöt muuttuvat passiivisista sivustakatsojista aktiivisiksi toimijoiksi, kun kouluasun hame vaihdetaan housuihin ja lenkkarit ovat pakolliset (Guardian 9.4.07). NU epäilee, että lieneekö kyse pelkästä vaatetuksesta, etteivät tytöt uskallaudu välitunnilla liikkumaan ja osallistumaan samalla tavalla kuin pojat. Miksei muka hameessa voisi juosta?

Konkretiaa mielikuvista passiivisista tytöistä ja aktiivisista pojista sai ihailla, kun Intersport mainosti televisiossa lasten polkupyöriä: "Prinsessoille omat ihanat pyörät, ja sitten menopelit vähän kovemmille kuskeille". NU:n käsityksen mukaan kyseisessä mainoksessa "prinsessoilla" viitattiin söpösti hiljaa ajeleviin tyttöihin ja "kovemmilla kuskeilla" aktiivisesti liikkuviin poikiin. Ainakaan kuvamateriaalissa ei esitelty tiaraan somistautunutta tyttöä rallikrossaamassa pinkillä maastopyörällä. Myynti kaksinkertaistuu, kun myydään tyttöjen ja poikien tavarat erikseen. Tyttöjä passiivistetaan useilla tavoilla mielikuvien tasolla. Ei taida pelkkä hameen nurkkaan heitto tässä riittää.

Kuka syö kaikki mämmit?

Uskomatonta! Mämmiä myydään Suomessa vuosittain 2 000 000 kiloa. Kuka ihme mämmiä mättää töikseen, kun kyseessä on kausieines? Suomessa asuu 5.3 milj. henkilöä - jos ihan jokaikinen söisi mämmiä, niin kunkin pitäisi syödä n. 370 g, eli vajaa mämmirove vuodessa.

Sellaisiakin friikkejä löytyy, jota syövät mämmiä esimerkiksi kesähelteellä; viidennes mämmistä myydään muulloin kuin pääsiäisenä. Näitä mämminmättäjiä kerääntyy vuosittain Akaan kaupunkiin mämminsyönnin MM-kisoihin. Voittajalla tänä vuonna upposi kertaistumalta noin ½ kg tätä antioksidanttirikasta perinnetavaraa. Mämmistelyssä arvioidaan ensisijaisesti tyyli ja tarkkuus, eikä määrää ja nopeutta.

Kilpailun tuomaristossa ämmämtason mämmistelyä tarkkailivat uunituoreet keskustalaiset kansanedustajat, Juha Mieto ja Mikko Alatalo. Ryhmäkisan voittivat tänä vuonna Keskustanaiset. Kummeli alkaa vaikuttaa asiaohjelmalta keskustalaiseen mämmitouhuun verraten.

Suomen Mämmiseura on esittänyt, että mämmiä levitettäisiin maailmalle. Pari miljoonaa kiloa on sen verran raju luku, että NU epäilee, ettei kaikki mämmi uppoa tupailloissa keskustalaisiin suihin. NU löysikin nettiarkistosta mämmin levitystä suomalaisella maaseudulla esittävän kuvanäytteen.

Glad påsk!

Hyvää pääsiäistä! Jos muna ei maistu ja mämmi tökkii, niin kokeilkaa suklaajeesusta!

NU hiljentyy pääsiäiseen Tom Waitsin Mule variations -levyä kuunnelleen:

"Well its got to be a chocolate jesus
Good enough for me
Got to be a chocolate jesus
Good enough for me

Well its got to be a chocolate jesus
Make me feel good inside
Got to be a chocolate jesus
Keep me satisfied"

Markkinavoimat hyrrää

NU oli ihastuksesta mykkänä, kun taanna viikolla Tampereen lääkäripäivien näyttelyosastolla oli esillä markkinavoimien uusin innovaatio, kakkahyrrä! Uutuus on mitä ajankohtaisin, aiheesta on juuri ilmestynyt LIKE-kustantamolta kokonainen kirja. Mikäli homma luistaa normaalitasolla, voi tätä julistaa myös T-paidan rintamuksessa. Nyt kun apteekeilta pitkän jahkailun jälkeen vietiin yksinoikeus nikotiinikorvikkeiden myyntiin, tässäpä uusi aluevaltaus! Ummetuslääketiskin eteen kakkahyrrä ja tuotteita esittelemään kakkapaitaan ja -lippikseen somistaututunut kak.kand. koulutuksen suorittanut konsultti. Aivan mahtavaa. Freud-vainaan mielestä anaalivaiheessa lapsi tekee yhteistyötä ympäristön kanssa kakkimalla, ulosteita ei nähdä vastenmielisinä, vaan mielenkiintoisina oman ruumiin ekstensioina. Lapsen ulostekontrollin on psykoanalyyttisessa teoriassa ajateltu edustavan voiman tunnetta ja myös ylpeyden aihetta ja ulostetta "lahjana äidille". NU epäilee, ettei kakkahyrrä tai paskapaita äitienpäivälahjana taida olla myyntimenestys. Parempi on markkinavoimien keskittyä ummetuspuolelle.

Bambi is out!

Ylen Teema lähettää keskiviikko-iltana 4.4. klo 22.00 mongolialais - saksalaisen elokuvan Tarina itkevästä kamelista (Luigi Falorni, 2003). Herkkää on, kun kameliäiti suostuu lopulta imettämään itkevää albinokamelipoikastaan mongolialaisen kurkkulaulun avustuksella. Bambi jää ihan kakkoseksi.

Hoitojonotakuu

Eipä ole EUssa mielenterveyspalvelut kohdallaan. Eurooppalaisessa tutkimuksessa (Alonso ym. Br J Psy Apr 2007) arvoitiin noin 6% aikuisväestöstä olevan mielenterveyspalveluiden tarpeessa. Huolestuttavaa oli, että näistä vain puolet oli jonkinlaisen hoidon piirissä. Tutkijat arvoivat, että pelkästään tutkimukseen osallistuneiden maiden (Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Ranska, Saksa) piirissä olisi noin 6.6 miljoonaa aikuista vailla adekvaattia psykiatrista hoitoa. Vastaavasti diabeetkoista vain 8% jäi vaille hoitoa, joten sairauksien välillä on hoidon saatavuudessa huomattavia eroja. NU odottelee mielenkiinnolla vastaavaa arviota suomalaisesta Terveys 2000 - tutkimuksesta. Stakesin tuoreen selvityksen mukaan Suomessa lääkärissä käyntiin tulotaso vaikuttaa Suomessa enemmän kuin lähes kaikissa muissa läntisissä OECD-maissa.

Kaiken varalta, kannattaa alkaa jo jonottaa psykiatrisen hoidon piiriin, jos epäilee lähitulevaisuudessa saavansa psyykkisiä ongelmia. Ylläoleva kuva on suomalaisittain suurehkon kaupungin psykiatrisesta avohoidosta 10 vuoden kuluttua, kun ilmastonmuutos on päässyt kunnolla vauhtiin ja telttaolosuhteissa tarkenee tehdä töitä ympäri vuoden. Luonnollisesti, tilaaja-tuottajamallin mukaisesti tilalaitos perii psykiatrian poliklinikalta telttavuokraa 5000€/kk edelleen kiristyneen kuntatalouden takia. Koska 2000-kuvun alussa tehdyt päätökset hoitotakuusta jouduttiin purkamaan psykiatrian osalta epärealistisina, lähetekäsittelystä on vuonna 2017 kokonaan luovuttu. Palveluita kuntasektorilla tarjotaan ainoastaan FCFS (first-come, first-served)-periaatteella. Palveluiden yksityistäminen on onnistunut vuoden 2007 vaalivoittajan lupausten mukaan loistavasti: privaattisektorin käynnit ovat kasvaneet; työssäkäyvät hieman huonosti voivat hyvinvoivat voivat hyvin hoitoa saatuaan, kun taas työttömät huomattavan huonosti voivat huonostivoivat voivat entistä huonommin. Mutta onhan heillä aikaa myös jonottaa, kun ei tarvi töihinkään mennä.