Perimän ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutusten tutkiminen on tällä hetkellä tieteessä kuumaa tavaraa. Feinberg ym. (Arch Gen Psy Apr 2007) tutkivat kaksoisaineistossa, miten perintötekijöiden ja vanhemmuustyylin yhteisvaikutus muokkaa lapsen riskiä depressiolle tai antisosiaalisuudelle. Havaitiin, että mitä lämpimämpää oli vanhemman vuorovaikutus, sitä vähemmän perimällä oli vaikutusta jälkeläisen antisosiaalisuuteen. Ankeuttava vanhemuus sen sijaan vahvisti perinnöllistä taipumusta antisosiaalisuuteen. Vastaavia yhteyksiä vanhemmuustaitojen ja depression kohdalla ei havaittu.
Tutkimustulokset vahvistavat NU:n kliinisiä havaintoja ja arkipäivän kokemuksia: K**sipäisillä vanhemmilla on k**sipäisiä lapsia. Samaisessa huhtikuun läpyskässä oli Dunedin studyn raportti, jossa havaittiin erityisesti lapsuudesta aikuisikään ulottuvan antisosiaalisuuden (ns. elinkautinen k**ipäisyys) lisäävän riskiä sekä somaattisiin että psyykkisiin terveyshaittoihin aikuisiällä. Jos lasketaan huolellisesti kaikki antisosiaalisuuteen liittyvät kustannukset (mm. rikokset, päihdekäytön harmit, terveysongelmat), niin kokonaissummasta tulee valtava. Huojentavaa toisaalta on, että vanhemmuuden laatuun panostamalla ehkä voitaisiin vähentää kaikkea sitä kurjuutta ja kärsimystä, mitä antisosiaalisuus mukanaan tuo.
2 kommenttia:
Niin, ja sitten ne muuten vaan huvikseen tuulen mukana omituisiksi kasvaneet päätyvät töihin sairaaloiden päivystyspoliklinikoille - siellä päiväsairaalassa voi olla niinkuin huomaamatta avohoidokkina, ja saa huvista jopa pientä palkkaa.
Vaan tottahan tuo on: harvemmin lapset syntyessään ovat pää täynnä mitään k-alkuista. Se tulee vasta mallioppimisen myötä, jos on tullakseen. Jotkut onnelliset muistuttavat lähtökohdistaan huolimatta aikuisina epäilyttävästi jopa Täysijärkistä Ihmistä.
Niinpä, se on mielenkiintoista miksi jostain lapsesta tulee pahis ja toisesta taas ei. Resilienssitekijät ovat mielenkiintoisia ja toistaiseksi vähän tutkittuja. Aiheeseen liittyen NU suosittelee luettavaksi Lionel Shriver: Poikani Kevin (Avain 2006).
Lähetä kommentti