Eipä ole EUssa mielenterveyspalvelut kohdallaan. Eurooppalaisessa tutkimuksessa (Alonso ym. Br J Psy Apr 2007) arvoitiin noin 6% aikuisväestöstä olevan mielenterveyspalveluiden tarpeessa. Huolestuttavaa oli, että näistä vain puolet oli jonkinlaisen hoidon piirissä. Tutkijat arvoivat, että pelkästään tutkimukseen osallistuneiden maiden (Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Ranska, Saksa) piirissä olisi noin 6.6 miljoonaa aikuista vailla adekvaattia psykiatrista hoitoa. Vastaavasti diabeetkoista vain 8% jäi vaille hoitoa, joten sairauksien välillä on hoidon saatavuudessa huomattavia eroja. NU odottelee mielenkiinnolla vastaavaa arviota suomalaisesta Terveys 2000 - tutkimuksesta. Stakesin tuoreen selvityksen mukaan Suomessa lääkärissä käyntiin tulotaso vaikuttaa Suomessa enemmän kuin lähes kaikissa muissa läntisissä OECD-maissa.
Kaiken varalta, kannattaa alkaa jo jonottaa psykiatrisen hoidon piiriin, jos epäilee lähitulevaisuudessa saavansa psyykkisiä ongelmia. Ylläoleva kuva on suomalaisittain suurehkon kaupungin psykiatrisesta avohoidosta 10 vuoden kuluttua, kun ilmastonmuutos on päässyt kunnolla vauhtiin ja telttaolosuhteissa tarkenee tehdä töitä ympäri vuoden. Luonnollisesti, tilaaja-tuottajamallin mukaisesti tilalaitos perii psykiatrian poliklinikalta telttavuokraa 5000€/kk edelleen kiristyneen kuntatalouden takia. Koska 2000-kuvun alussa tehdyt päätökset hoitotakuusta jouduttiin purkamaan psykiatrian osalta epärealistisina, lähetekäsittelystä on vuonna 2017 kokonaan luovuttu. Palveluita kuntasektorilla tarjotaan ainoastaan FCFS (first-come, first-served)-periaatteella. Palveluiden yksityistäminen on onnistunut vuoden 2007 vaalivoittajan lupausten mukaan loistavasti: privaattisektorin käynnit ovat kasvaneet; työssäkäyvät hieman huonosti voivat hyvinvoivat voivat hyvin hoitoa saatuaan, kun taas työttömät huomattavan huonosti voivat huonostivoivat voivat entistä huonommin. Mutta onhan heillä aikaa myös jonottaa, kun ei tarvi töihinkään mennä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti