Seksisuharin muotokuva

Yksi kymmenestä miehestä suhaa useamman kumppanin kanssa kerrallaan (Adimora ym. Am J Pub Health Dec 2007). Näin ilmeni HIV-tartuntojen riskitekijöitä kartoittavassa jenkkitutkimuksessa.

Useita samanaikaisia seksisuhteita oli naimattomilla, latinoilla ja mustilla sekä edeltävän vuoden aikana vangituksi joutuneilla herrasmiehillä. Misterit olivat monogamisiin veljiinsä verraten useammin alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena yhdyntähetkellä. Rakkauden kukkaansa jakavilla miehillä oli myös enemmän homoseksikokemuksia. Heterokanssakäymisessä seksikumppani oli useammin polyamorinen nainen.

NU:n harmiksi eivät selvittäneet, lisääkö stringien käyttö polyamorisuutta vai toisinpäin.

Aakkostauti Pohjolassa

Tarkkaavuden ja hyperaktiivisuuden häiriötä (ADHD) esiintyy noin 8.5%:lla pohjoissuomalaisilla nuorilla (16-18v, n=6622), eli yhdestä koululuokasta löytyy keskimäärin kolme aakkostautista (Smalley ym., JAACAP Dec 2007). Kun ADHD-kriteerejä tulkittiin löysemmin, niin liki tarkkaavuuden ja/tai hyperaktiivisuuden ongelmia löytyi joka viidenneltä nuorelta. ADHD-nuorilla esiintyi muihin verraten erityisesti käytöshäiriötä, mutta enemmän myös mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöitä. Noin joka toisella ADHD-nuorilla ilmeni myös merkittäviä ongelmia toiminnanohjauksessa verrattuna ei-aakkostauti-nuoriin (Loo ym. JAACAP Dec 2007).

Samaisessa kohortissa tutkittiin myös ADHD-geenejä. Aakkostautigeenikandidaateiksi selekoituivat dopamiinibeta-hydroksylaasi (DBH) ja dopamiinireseptori D2 (DRD2) geenien alleelit (Nyman ym., JAACAP Dec 2007).

Muotitauti tai ei, ADHD-oireista kärsivillä arkipäivä on usein melkoista hässäkkää. Etenkin toiminnanohjaukseen liittyvät ongelmat voivat olla melkoinen riesa. NU epäilee itsellään intermittoivaa aakkostautia, relapsit ovat usein siivouspäivinä.

Psykofarmakologin mallikuva

Arvostettu psykofarmakologi Stephen M Stahl repäisee YouTubessa (klikkaa kuvaa).

Peilihoitoa aavesärkyyn

Mielikuvaharjoittelu yhdistettenä visualisointiin vähentää amputoidun raajan aavekipua. Chen ym. (NEJM Nov 22 2007) raportoivat että amputoidun jalan heiluttelu samaan aikaan kun henkilö seuraa peilistä tervettä jalkaansa vähentää aavesärkyä. Tutkijat testasivat hoitoa 3 eri interventioryhmässä (n=18, 6 jokaisessa ryhmässä). Vertailuryhmissä koehenkilöt a)heiluttelivat molempia jalkojaan peitetyn peilin edessä ja b) koehenkilöt heiluttelivat vain amputoitua raajaansa mielikuvaharjoituksessa silmät kiinni .

Peilihoitoryhmässä kaikki potilaat raportoivat kivun vähentyneen, kun taas peitetyn peilin ryhmässä vain yksi potilas raportoi kivun vähentyneen, 3 kertoi kivun lisääntyneen. Mielikuvaryhmässä kaksi potilasta kertoi kivun vähentyneen ja kipu paheni neljällä potilaalla.

Vaikka tutkimustulokset ovat erittäin alustavia ja vaativat replikaatiota antaa tämä todella mielenkiintoista tietoa aivojen kompensaatiomekanismeista. Lisäksi interventio on niin simppeli ja halpa, että sitä voi toteuttaa missä tahansa. Raaja-amputaatiot kun pakkaavat oleman vaivoina erityisesti jalkaväkimiinoitetuilla alueilla, joissa terveydenhuollon resurssitkaan eivät ole ihan parhaimmasta päästä.

NU suosittelee että aavekipuiset ryntäisivät sankoin joukoin koehenkilöiksi aivokuvantamista varten. Odotellaan nyt kuitenkin ensin että tekevät tutkimussuunnitelman.

Kauaskantoisia vaikutuksia

Äitien synnytyksen jälkeisen masennuksen hoidossa mielialaoireiden lisäksi tulee keskittyä myös äidin ja vauvan välisen vuorovaikutuksen kohentamiseen. Äidin postnataalidepressio on riskitekijä lapsen psyykkiselle terveydelle. Mahdollisesti masentuneiden äitien lapset pärjäävät heikommin myös pälli- elii älykkyystesteissä.

Poobalan et al. (Br J Psy Nov 2007) tekivät systemaattisen katsauksen äidin ja vauvan vuorovaikutukseen keskittyvien interventioiden vaikutuksista postnataalidepression hoidossa. Tutkijat pläräsivät läpi yhteensä 4362 tutkimusraporttia, joiden joukosta katsauksen kriteerit täyttäviä tutkimuksia löytyi 8 kpl. Tulosten vertailua niin tässä, kuin monessa muussakin systemaattisessa katsauksessa, vaikeuttaa tehtyjen tutkimusten heterogeenisyys.

Tutkimusnäytön mukaan annetut interventiot kohensivat hoidon pituudesta riippumatta äidin ja vauvan välistä vuorovaikutusta. Yhdessä tutkimuksessa osoitettiin (Cicchetti et al., J Abnorm Child Psychol 2000), että lapselle ja äidille suunnattu hoito suojasi lapsen älykkyysosamäärän laskulta kontrolleihin (=hoitamattomiin) verraten. Hoitoa saaneet lapset olivat keskimäärin 20 kk ikäisiä ja seuranta tehtiin 3-vuotiaana. Erityisesti verbaaliikka sujui paremmin psykoterapiaa saaneiden äitien lapsilla. Muutama tutkimus ei osoittanut vastaavanlaista hyötyä, mutta näissä interventiot olivat erilaisia, eivätkä tulokset ole täysin vertailukelposia keskenään.

Perhe ja oma pää jarruna?

...näin siis naisilla, muttei miehillä, kertoo Sciencen uusin numero,. Martinez ym. selvittivät 1300 tutkijan (NIH) väitösuran jälkeistä kehitystä. Edeltävän parinvuosikymmenen aikana tutkijanaisten osuus nousi 1%:lla; nyt peräti 19% post doc- tutkijoista on naisia. Väitöskirjan tekjiöistä 40% on naisia. Mitä ihmettä?

Sukupuoleen liittyvää syrjintää ei selvityksessä ilmennyt. Suurimmat erot löytyivät uskosta itseensä ja perhe-elämään liittyvistä valinnoista. Miehistä 70% ja naisista 50% tähtäsi johtavansa tulevaisuudessa omaa tutkimusryhmää. Miehet myös uskoivat enemmän saavuttavansa tutkimuksesta vastaavan henkilön aseman (59% vs. 40%). Naimisissa olevat lapsettomat naiset kertoivat olevansa valmiita tekemään enemmän myönnytyksiä tutkimusurallaan perheeseen liittyvien asioiden takia kuin vastaavassa elämäntilanteessa olevat miehet (57% vs. 29%). Vastaavasti, 31% naisista oli valmis tekemään myönnytyksiä puolisonsa uran takia, kun miehistä 21% joustaisi omista tavoitteistaan.

Niinpä-niin ja joopa-joo, NU ei voi muuta todeta. Lasikatto elää ja voi hyvin. Sitä ylläpitävät naiset itse joustamattattomien puolisoittensa tuella.

Kerro se tietokoneelle, niin menee lääkärillekin perille

Tietokoneavusteinen tilannekartoitus kohentaa psykoosipotilaan elämänlaatua (Priebe et al., Br J Psy Nov 2007). Eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa potilaat (n=451) täyttivät tietokoneelle ajankohtaista elämänlaatua ja hoidollisia tarpeita kartoittavan kyselyn ennen lääkärin tapaamista joka toinen kuukausi 2 vuoden ajan. Koneen antama palaute käytiin läpi yhdessä lääkärin kanssa. Toimintamalli kohensi elämänlaatua erityisesti potilailla, joilla oli enemmän huomiotta jääneitä hoidollisia tarpeita. Intervention vaikuttavuus oli keskitasoa. Koska interventio on helppo, halpa ja nopea toteuttaa, hyötyä varmasti olisi rutiinisti käytettynä. Ja jospa potilaskin kokisi tulevansa paremmin kuulluksi.

NU suosittaa tietokoneavusteisen elämänlaadun seurantaa julkiseen terveydenhuoltoon myös tiskin toiselle puolelle. Koneen antamaa palautetta voisi käydä läpi esimiehen kanssa kehityskeskustelujen yhteydessä.