Pitkään ja hartaasti odotettuja tuloksia vuonna 1994 käynnistetystä Helsingin psykoterapiaprojektista alkaa putkahdella. Hankkeen tavoitteena on arvioida masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa käytettyjen terapiamuotojen vaikuttavuutta. Knekt et al. (Psychol Med Nov 2007) vertailivat lyhyen (=kertaviikkoinen terapia yhteensä 20 kertaa 5-6 kuukauden aikana) ja pitkän psykodynaamisen terapian (=2-3 kertaa viikossa 3 vuoden ajan) sekä ratkaisukeskeisen terapian (= yhteensä 12 terapiakäyntiä joka toinen viikko noin 8 kk aikana) vaikuttavutta masennus- ja ahdistuspotilailla (n=326). Potilaat randomoitiin ja heitä seurattiin kolmen vuoden ajan. Ilmeni, että molemmat lyhytterapiat tehosivat paremmin ensimmäisen vuoden aikana, toisen vuoden aikana eroja ei enää ilmennyt. Kolmannen vuoden jälkeen pitkä terapia antoi parempia toipumistuloksia. NU ei vielä näitä tuloksia nuolaise, ennen kuin kunnolla tipahtaa. Auttaisko käynnissä oleva tai hiljattain lopetettu psykoterapia enemmän kuin aiemmin lopetettu hoito? Pitkässä hoidossa tutkittavat olivat hoidossa koko seurannan ajan, kun taas lyhytterapiaa saaneet olivat olleet pois hoidon piiristä 2½ vuotta -- eli tulokset eivät ole kunnolla vertailukelpoisia. Tästä huolimatta pitkäkestoisesta terapiasta ei irronnut lisätehoa depressiosta toipumiseen. NU jää myös harmittelemaan ettei lyhyterapioissa kätetty osalla potilaista ns. booster-sessioita terapian päättymisen jälkeen. Kustannus-hyötylaskelmia odotellaan...maanantai 3. joulukuuta 2007
Lyhyestä lyhyttä, pitkästä pitkää
Pitkään ja hartaasti odotettuja tuloksia vuonna 1994 käynnistetystä Helsingin psykoterapiaprojektista alkaa putkahdella. Hankkeen tavoitteena on arvioida masennus- ja ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa käytettyjen terapiamuotojen vaikuttavuutta. Knekt et al. (Psychol Med Nov 2007) vertailivat lyhyen (=kertaviikkoinen terapia yhteensä 20 kertaa 5-6 kuukauden aikana) ja pitkän psykodynaamisen terapian (=2-3 kertaa viikossa 3 vuoden ajan) sekä ratkaisukeskeisen terapian (= yhteensä 12 terapiakäyntiä joka toinen viikko noin 8 kk aikana) vaikuttavutta masennus- ja ahdistuspotilailla (n=326). Potilaat randomoitiin ja heitä seurattiin kolmen vuoden ajan. Ilmeni, että molemmat lyhytterapiat tehosivat paremmin ensimmäisen vuoden aikana, toisen vuoden aikana eroja ei enää ilmennyt. Kolmannen vuoden jälkeen pitkä terapia antoi parempia toipumistuloksia. NU ei vielä näitä tuloksia nuolaise, ennen kuin kunnolla tipahtaa. Auttaisko käynnissä oleva tai hiljattain lopetettu psykoterapia enemmän kuin aiemmin lopetettu hoito? Pitkässä hoidossa tutkittavat olivat hoidossa koko seurannan ajan, kun taas lyhytterapiaa saaneet olivat olleet pois hoidon piiristä 2½ vuotta -- eli tulokset eivät ole kunnolla vertailukelpoisia. Tästä huolimatta pitkäkestoisesta terapiasta ei irronnut lisätehoa depressiosta toipumiseen. NU jää myös harmittelemaan ettei lyhyterapioissa kätetty osalla potilaista ns. booster-sessioita terapian päättymisen jälkeen. Kustannus-hyötylaskelmia odotellaan...
2 kommenttia:
Heippa, sulla on mielenkiintoinen blogi, löysin vasta. Eikös noi boosterit ole tk-lääkäreiden käyttöön passaavassa interpersoonallisessa terapiassa, jota ei ollut tuossa HPP:ssa?
Boosterisessiota käytetään erilaisissa lyhytterapioissa, myös IPTssa. NU:n käsityksen mukaan boosteri toimii hyvin niin rokotteissa kuin terapioissakin.
Lähetä kommentti