Äitien synnytyksen jälkeisen masennuksen hoidossa mielialaoireiden lisäksi tulee keskittyä myös äidin ja vauvan välisen vuorovaikutuksen kohentamiseen. Äidin postnataalidepressio on riskitekijä lapsen psyykkiselle terveydelle. Mahdollisesti masentuneiden äitien lapset pärjäävät heikommin myös pälli- elii älykkyystesteissä. Poobalan et al. (Br J Psy Nov 2007) tekivät systemaattisen katsauksen äidin ja vauvan vuorovaikutukseen keskittyvien interventioiden vaikutuksista postnataalidepression hoidossa. Tutkijat pläräsivät läpi yhteensä 4362 tutkimusraporttia, joiden joukosta katsauksen kriteerit täyttäviä tutkimuksia löytyi 8 kpl. Tulosten vertailua niin tässä, kuin monessa muussakin systemaattisessa katsauksessa, vaikeuttaa tehtyjen tutkimusten heterogeenisyys.
Tutkimusnäytön mukaan annetut interventiot kohensivat hoidon pituudesta riippumatta äidin ja vauvan välistä vuorovaikutusta. Yhdessä tutkimuksessa osoitettiin (Cicchetti et al., J Abnorm Child Psychol 2000), että lapselle ja äidille suunnattu hoito suojasi lapsen älykkyysosamäärän laskulta kontrolleihin (=hoitamattomiin) verraten. Hoitoa saaneet lapset olivat keskimäärin 20 kk ikäisiä ja seuranta tehtiin 3-vuotiaana. Erityisesti verbaaliikka sujui paremmin psykoterapiaa saaneiden äitien lapsilla. Muutama tutkimus ei osoittanut vastaavanlaista hyötyä, mutta näissä interventiot olivat erilaisia, eivätkä tulokset ole täysin vertailukelposia keskenään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti