Kiellettyjen tekojen seuraumuksien näkeminen lisää kiellettyjen asioiden tekemistä (Keizer al. Science Dec 2008). "Rikkinäisten ikkunoiden teorian" mukaan rempallaan olevilla asuinalueilla, joissa ilkivallan seuramukset näkyminen madaltaa nuhteettomien kansalaisten kynnystä tehdä kiellettyjä asioita. New Yorkissa nollatoleranssi-linjaa on lähdetty aktiivisesti noudattamaan. Tieteellistä näyttöä ilmiöstä ei kuitenkaan ole ollut - tähän mennessä.
Hollannissa tehtiin tutkimus, jossa ympäristön tottelemattomuusvihjeiden seuraamuksia tarkasteltiin koeasetelmassa.
Ensimmäisessä kokeessa kauppakeskuksen pyöräparkin ympäristön roskaamisaktiviteettia tarkasteltiin ennen ja jälkeen kun seinät oli sotkettu graffititöhryin (tageja). Roskaamisindikaattoriksi oli valittu pyörään kiinnitetty paperimainos. Ero oli huikea: ennen töhryjä 33% ja töhryisessä ympäristössä 69% heitti roskan maahan.
Toisessa kokeessa parkkialueen porttissa oli "ei läpikulkua"-ja "ei pyörien parkkeerausta"-kyltit. Häiriköintiasetelmassa portin viereen oli lukittu 4 pyörää, ja toisessa ei. Portti oli molemmissa tilanteissa houkuttelevasti avoimena: kielletty oikaisu säästäisi 150 m matkan. Ja taas: kun pyöriä ei ollut aidan vieressä, vain 27% oikaisi kiellettyä reittiä. Kun pyörät oli kieltoa rikkoen laitetttu parkkiin portin viereen, 82% oikaisi portin kautta.
Kolmannessa kokeessa kaupan ostoskärryihin oli laitettu tarra: "palautathan paikoilleen käytön jälkeen". Parkkihallissa kärryjen palauttamista tarkkailtiin asetelmassa, jossa kaikki kärryt olivat paikoillaan ja niin, että neljä kärryä oli palauttamatta. Jotta parkkihalliin tulevilla ei olisi houkutusta käyttää halliin koetilannetta varten jätettyjä kärryjä, niiden kahvat siveltiin öljyisellä mömmöllä. Kärryissä ei käytetty kolikkoa. Roskaamisindikaattorina käytettiin kokeen 1 tapaan mainosta, joka oli kiinnitetty tuulilasinpyyhkijään. Kun kärryt oli palautettu kuten piti, 30% heitti mainoksen maahan ja häiriöasetelmassa 58% roskasi.
Neljännessä kokeessa tarkasteltiin uuden vuoden tulitteiden luvattoman pamauttelun vaikutusta roskaamiseen. Kuten Suomessakin, on yleisesti tiedossa, ettei paukkuja saa pamautella kuin uuden vuoden aattona. Samainen paperimainos kiinnitettiin taas pyöräparkissa oleviin pyöriin ja roskaamista seurattiin ennen ja jälkeen pommien pamauttelun. No aivan: 52% heitti roskan maahan ilman paukkuja ja 82% paukkujen aikana.
Kokeissa 5&6 tutkittiin näpistyksen todennäköisyyttä: 5€ seteli laitetiin reilusti pilkistämään kirjekuoresta, joka oli jäänyt roikkumaan postilaatikkoon. Perustilanteessa sekä ympäristö että postilaatikko olivat siistit. Häiriön vaikutusta seurattiin tilanteessa, jossa postilaatikko oli töhritty ja ympäristö roskaton, että tilanteessa jossa postilaatikko oli töhrimätön ja ymäristö roskattu. Vain 13% otti rahat, jos laatikko oli siisti ja 27% jos laatikko oli töhritty. Jos laatikko oli töhrimätön, mutta ymäristö roskattu, niin 25% näpisti rahat.
Hollannissa tehtiin tutkimus, jossa ympäristön tottelemattomuusvihjeiden seuraamuksia tarkasteltiin koeasetelmassa.
Ensimmäisessä kokeessa kauppakeskuksen pyöräparkin ympäristön roskaamisaktiviteettia tarkasteltiin ennen ja jälkeen kun seinät oli sotkettu graffititöhryin (tageja). Roskaamisindikaattoriksi oli valittu pyörään kiinnitetty paperimainos. Ero oli huikea: ennen töhryjä 33% ja töhryisessä ympäristössä 69% heitti roskan maahan.
Toisessa kokeessa parkkialueen porttissa oli "ei läpikulkua"-ja "ei pyörien parkkeerausta"-kyltit. Häiriköintiasetelmassa portin viereen oli lukittu 4 pyörää, ja toisessa ei. Portti oli molemmissa tilanteissa houkuttelevasti avoimena: kielletty oikaisu säästäisi 150 m matkan. Ja taas: kun pyöriä ei ollut aidan vieressä, vain 27% oikaisi kiellettyä reittiä. Kun pyörät oli kieltoa rikkoen laitetttu parkkiin portin viereen, 82% oikaisi portin kautta.
Kolmannessa kokeessa kaupan ostoskärryihin oli laitettu tarra: "palautathan paikoilleen käytön jälkeen". Parkkihallissa kärryjen palauttamista tarkkailtiin asetelmassa, jossa kaikki kärryt olivat paikoillaan ja niin, että neljä kärryä oli palauttamatta. Jotta parkkihalliin tulevilla ei olisi houkutusta käyttää halliin koetilannetta varten jätettyjä kärryjä, niiden kahvat siveltiin öljyisellä mömmöllä. Kärryissä ei käytetty kolikkoa. Roskaamisindikaattorina käytettiin kokeen 1 tapaan mainosta, joka oli kiinnitetty tuulilasinpyyhkijään. Kun kärryt oli palautettu kuten piti, 30% heitti mainoksen maahan ja häiriöasetelmassa 58% roskasi.
Neljännessä kokeessa tarkasteltiin uuden vuoden tulitteiden luvattoman pamauttelun vaikutusta roskaamiseen. Kuten Suomessakin, on yleisesti tiedossa, ettei paukkuja saa pamautella kuin uuden vuoden aattona. Samainen paperimainos kiinnitettiin taas pyöräparkissa oleviin pyöriin ja roskaamista seurattiin ennen ja jälkeen pommien pamauttelun. No aivan: 52% heitti roskan maahan ilman paukkuja ja 82% paukkujen aikana.
Kokeissa 5&6 tutkittiin näpistyksen todennäköisyyttä: 5€ seteli laitetiin reilusti pilkistämään kirjekuoresta, joka oli jäänyt roikkumaan postilaatikkoon. Perustilanteessa sekä ympäristö että postilaatikko olivat siistit. Häiriön vaikutusta seurattiin tilanteessa, jossa postilaatikko oli töhritty ja ympäristö roskaton, että tilanteessa jossa postilaatikko oli töhrimätön ja ymäristö roskattu. Vain 13% otti rahat, jos laatikko oli siisti ja 27% jos laatikko oli töhritty. Jos laatikko oli töhrimätön, mutta ymäristö roskattu, niin 25% näpisti rahat.
Ympäristöllä on huikea vaikutus ihmisen käyttäytymiseen. NU suosittaa kaikkia liittymään mukaan Roska päivässä-liikkeeseen! Töhryt pois, joskin NU kyllä itse tykkää hyvin tehdyistä graffiteista.
2 kommenttia:
Tää oli tosi mielenkiintonen juttu, ja täytyy sanoa, että jotenkin tunnistan itsenikin tuosta...
Roskaamisen osalta olen suht tarkka, eikä yliminä anna myöten toisen rahoja ottaa, mutta portista olisin oikaissut oli pyörät laittomasti parkissa tai ei...
Lähetä kommentti